Putkessa-juttusarjassa kerromme putkisaneerauksen mielenkiintoisesta teknisestä puolesta. Putkisaneeraukseen liittyy paljon erikoistekniikkaa. Kokosimmekin tärkeitä saneeraukseen liittyviä termejä pieneksi sanakirjaksi, josta voit tarkistaa niiden merkityksen. Tiesitkö jo, mitä kokoamamme termit tarkoittavat?
Hulevesiviemäri: Hulevedellä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä sekä rakennusten perustusten kuivatusvesiä. Hulevettä syntyy rakennetussa ympäristössä sateen tai lumen sulamisen seurauksena. Maanpinnalta hulevesi johdetaan yleensä hulevesiviemäreihin tai avo-ojiin, joiden kautta se lopulta päätyy mereen tai vesistöön. Hulevettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.
Kaivanto: Kaivanto on maahan kaivettu kuoppa. Tavallisimmin kaivannolla ymmärretään rakennus- tai korjaustyön yhteydessä maahan kaivettavaa, väliaikaista kuoppaa, jolla tehdään tilaa rakennettavan rakennuksen tai sen rakenteiden maanpinnan alapuolisille osille. Kaivantojen avulla korjataan myös maanalaisia teknisiä rakenteita. Kaivannot on toteutettava aina siten, ettei niistä aiheudu vaaraa niissä mahdollisesti työskenteleville henkilöille eikä niiden läheisyydessä liikkuville ihmisille.
Liitoskaivo: Jätevesi- ja hulevesiviemärin runkolinjassa oleva kaivo. Nämä kaivot ovat usein halkaisijaltaan riittävän suuria, jotta erilaisia huoltotöitä voidaan tehdä myös niiden sisältä käsin.
Padotuskorkeus: Korkeustaso, johon vesi nousee runkoviemärin tukkeutuessa. Padotuskorkeudet määrittelee Vesihuoltolaitos Ympäristöministeriön asetuksen mukaisesti. Padotuskorkeuden alapuolella olevat viemäripisteet ja lattiakaivot voivat tulvia, jos runkoviemäri toimii huonosti. Tällaisissa kohteissa kiinteistökohtainen jätevesipumppaamo pitää huolen, että vesi ei nouse lattialle. Viemäriliitokset voivat olla padotuskorkeuden alapuolella erityisesti vanhoissa taloissa ja kiinteistön omistaja vastaa niiden päivittämisestä ajan tasalle.
Pontitus: Teräsponttien asennus saneerauskaivantoon kaivutason alapuolelle. Kaivannon laitoihin asennettavat pontit, yhdessä ponttien väliin asennettavien tukipalkkien kanssa, tukevat kaivantoa ja pitävät sen turvallisena niin työn tekijöille kuin tien käyttäjille. Lisäksi niiden avulla kaivauksiin kuluu mahdollisimman vähän ympäröivää maa-ainesta. Pontituksessa käytetään ponttivasaraa, joka värähtelee nopeasti ja voi siksi aiheuttaa hetkellistä tärinää maaperässä asennuksen aikana. Tärinää mitataan tärinämittareilla, jotka asennetaan asiantuntijan määrittämiin kohteisiin.
Runkojohto: Runkojohdoiksi sanotaan kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa. Runkojohdot sijaitsevat kaupungeissa yleensä katualueilla ja niistä johdetaan kiinteistöihin vesi- ja viemäriputket. Runkojohtoja ylläpitää kunnallisesta vesi- ja viemäriverkostosta vastaava toimija.
Sekaviemäröinti: Viemäri, jossa kulkee jäteveden lisäksi myös hulevettä, kuten läpäisemättömiltä pinnoilta valuvia sade- ja sulamisvesiä. Sekaviemäreitä ei enää tehdä, sillä viemäriverkoston kapasiteetti ei usein riitä sekä jätevedelle että hulevedelle esimerkiksi rankkasateen sattuessa. Joissain vanhemmissa kiinteistöissä voi olla vielä käytössä sekaviemäröinti, mikä saattaa lisätä vesivahingon riskiä. Sekaviemäröinnin purku nykylainsäädännön mukaiseksi on kiinteistön vastuulla.
Sujutus: Saneerausmenetelmä, jossa vanhan putken paikalle asennetaan uusi putki pistemäisten kaivantojen kautta. Sujutuksiakin tehdään eri tavoilla. Pakkosujutuksessa vanha putki murretaan sujutuslaitteilla ja uusi, halkaisijaltaan vanhaa putkea suurempi putki asentuu suoraan sen tilalle. Pitkäsujutuksessa taas vanhan putken sisään asennetaan uusi, halkaisijaltaan hieman pienempi putki. Sujutus ei sovellu kaikkien putkien saneeraamiseen ja arviot menetelmän käytöstä tehdään tapauskohtaisesti.
Tarkastuskaivo: Kiinteistön tontilla sijaitsevaa kaivo, jonka kautta tontin hule- tai jätevedet ohjataan tonttiputken kautta runkoviemäriin. Tarkastuskaivon kautta kiinteistönomistaja voi myös tehdä huoltotöitä, kuten puhdistaa salaojia ja viemäreitä.
Tonttijohto: Tonttijohdoiksi sanotaan vesi-, viemäri-, ja hulevesiputkia, jotka kulkevat kiinteistön ja katualueen runkojohtojen välillä. Tonttijohtojen kunnon ylläpito kuuluu kiinteistön omistajan vastuulle.
Tonttiventtiili: Kiinteistön vesijohdon ja runkovesijohdon välissä oleva venttiili, jonka avulla kiinteistön vedensyöttö voidaan tarvittaessa sulkea esimerkiksi huoltotöitä varten. Kaikissa kiinteistölle tulevissa vesijohdoissa on yksi tonttiventtiili, josta vedenjakelun voi tarvittaessa katkaista.
Väliaikainen vesijohtoverkko: Maan pinnalla kulkeva vesijohtoverkosto, jolla varmistetaan putkisaneerauksen aikana vedenjakelu mahdollisimman vähäisillä vesikatkoilla. Väliaikaiset putket rakennetaan kulkemaan maan pinnalla teiden sivuissa, minkä jälkeen ne huuhdellaan ja veden laatu testataan. Sitten alueen kiinteistöt kytketään tähän putkiverkkoon ja saneerattava runkolinja voidaan poistaa käytöstä työn ajaksi. Kytkentävaiheesta sekä takaisin runkolinjaan liittämisestä aiheutuu kiinteistöille lyhyet vesikatkot, joista kerrotaan ennakkoon.