Putkessa: Miksi kaivannot suljetaan eri työvaiheiden välissä?

Putkessa-juttusarjassa kerromme putkisaneerauksen mielenkiintoisesta teknisestä puolesta.

Eri kokoiset työmaakaivannot ovat tuttu näky putkisaneerausalueen kaduilla ja usein kaivanto tehdään samaan kohtaan useitakin kertoja. Miksi ihmeessä näin toimitaan?

Putkisaneeraukseen kuuluu useita eri vaiheita, joita kaikkia ei voida toteuttaa yhtäjaksoisesti. Eri etappien välissä kaivannot suljetaan mahdollisuuksien mukaan, jotta katu saadaan normaaliin käyttöön. Näin minimoidaan työmaan vaikutuksia alueella liikkuvien arkeen.

Esimerkiksi runkovesijohdon saneeraustyössä katu kaivetaan ensimmäisen kerran auki, jotta vanhasta runkovesijohdosta saadaan vesi virtaamaan väliaikaiseen runkovesijohtoon ja alueen vedenjakelu voidaan turvata työn ajaksi. Seuraavaksi tonttijohdot kaivetaan esiin ensimmäisen kerran, jotta ne saadaan liitettyä väliaikaiseen vedenjakeluun. Tämän jälkeen uudet runkoputket kaivetaan paikalleen ja huuhdellaan.

Kaivanto avataan myös, kun runkoputki testataan painekokeella, ja kun putkessa virtaavasta vedestä otetaan näyte veden laadun varmistamiseksi. Pitäjänmäen alueella nämä näytteet analysoi HSY. Tulosten saavuttua tonttijohdot voidaan jälleen kaivaa esiin ja liittää uuteen vesijohtoverkkoon.

Näiden vaiheiden lisäksi myös viemäri- ja hulevesiputket vaativat erillisiä kaivantoja, sillä niille täytyy tehdä väliaikaisratkaisuja työn ajaksi. Näin varmistetaan, että alueen asukkaiden viemärit pysyvät toiminnassa mahdollisimman saumattomasti.

Työmaan kaivantokäytänteillä myös pidetään huoli saneerausalueen asukkaiden ja alueella liikkuvien turvallisuudesta.